Lasten kesä on tähän saakka ollut juuri sellainen kuin toivoinkin. He ovat käyneet usein uimassa, leikkineet puistoissa, syöneet jätskiä, leiponeet pullaa ja kinastelleet toistensa kanssa.
Kiitos tästä kuuluu näille upeille nuorille, jotka ovat lasten kanssa kesää viettäneet ja edelleen viettävät. Nyt arkienkelin lähdettyä Suomeen sirkusta pyörittää reipastakin reippaampi nuorimies. Emme voisi olla tyytyväisempiä.
Kesäviikonloput ovat nuorten kanssa hujahtaneet monenlaisissa turistitouhuissa. Viime viikonloppuna veimme koko poppoon minivaellukselle laaksoa ympäröiville kukkuloille / vuorille. Kovin korkealle tai pitkälle ei menty, mutta oli niin kivaa, että tahdotaan haikata taas pian uudestaan.
Ylös mäkeä! Virkeimmät ajavat tästä ylös pyörällä. Me kuljimme jalan - töin ja tuskin. Paahteessa mäen ankaruus korostuu.
Traililla. Tästä kuljetaan jalan, pyörin ja hevosin. Kuivaa on!
Näkymiä alas laaksoon.
Viikonloppupyrähdysten lisäksi tärkeitä luksushetkiä ovat tänä kesänä olleet lounaat yhdessä puolison kanssa. Muutaman kerran olemme kavunneet saman mäen ja aterioineet laella. Useammin kuitenkin päädymme eväslaatikoinemme johonkin puistoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti