Huomiseksi on luvattu kunnon myrskyä.
Varoituksen on jo parin päivän ajan voinut lukea paikallislehdestä tai kuulla radiosta. Tänään taloyhtiön huoltomies kiersi teippaamassa varoituksen jokaiseen oveen. Preschool lähetti sähköpostin. Koulu laittoi automaattinsa soittamaan tiedotteen kaikille vanhemmille.
Muun muassa Oaklandissa ja San Franciscossa kouluja on suljettu. Meidän alueellamme ne pysyvät auki, ellei myöhemmin toisin ilmoiteta. Työläisiä on pyydetty harkitsemaan etätyöskentelyä. Se saattaa kyllä olla kiinnostava kokeilu, sillä sähkökatkoja on lupailtu laajalti.
Kunta on jaellut tulvaan varautuville omakotiasujille hiekkasäkkejä. Pihoja on pyydetty riisumaan joulukoristeista. Sitä en ole kenenkään nähnyt tekevän: vastahan väki on kovalla vaivalla saanut valot kiertämään ympäri talon ja pihapalmujen. Puiden juurella seisoo pari puhallettavaa petteri punakuonoa tai maisemasta melkoisesti erottuvaa lumiukkoa. Olisi päivän homma ottaa ne irti.
Kotona pitäisi olla riittävästi ruokaa ja juomaa. Taloyhtiö pyysi muistamaan, ettei kynttilöitä saa käyttää. Niitä en kyllä ole kauheasti nähnyt missään käytettävän - kirkossakaan. Nyt joulun alla siellä on ollut muutama elävä tuikku ja olin oikopäätä itsekin sitä mieltä, että touhu näytti vastuuttoman vaaralliselta, kun suloinen pikkutyttö hosui tuikkuihin valkeaa puolitoistametrisellä sytytyssauvalla.
Ikkunoiden lähellä ei olisi syytä oleilla, tulisi valmiiksi pohtia joka tilanteeseen huoneiston turvallisin alue, varautua kylmään (jos lämmitys katkeaa) ja toki jokaisella olisi hyvä olla kontaktihenkilö toisessa osavaltiossa mahdollista evakuointitilannetta silmällä pitäen.
Ja vettä nyt on kuitenkin meidän alueellemme luvassa palttiarallaa 2 inchiä eli noin 5 cm. Ongelma on se, että vesi tipahtaa taivaasta muutamassa tunnissa ja paikallisia viemäriverkostoja ei ole mitenkään suunniteltu vastaamaan tällaiseen haasteeseen. Heikosti kopin nappaa myöskään kuivuuttaan halkeileva maa.
Kiinnostavaa nähdä, onko luvassa oikea myräkkä varsinaiseen holy crap -tyyliin, vai näyttääkö aamu ulkosuomalaisen silmiin lähinnä tavanomaiselta syyspäivältä. Tiedättehän te tämän perspektiivieron: Raamatussa puhutaan 40 päivän ja 40 yön sateesta ja sitä kutsutaan nimellä vedenpaisumus. Suomessa tunnetaan sama ilmiö, siellä sitä kutsutaan kesäksi.
Eräs paikallislehden haastattelema rouva suunnitteli keittävänsä ison pannullisen kahvia ja katselevansa sadetta ikkunastaan (täten annettuja ohjeita leveästi uhmaten). Lähden huomispäivään vähän samalla uteliaalla asenteella. Kumpparit tosin nostin jo eteiseen odottamaan.
Jos elämä jatkuu kuten ennenkin, pääsen huomenna ehkä hoitamaan pahasti jälkijunassa jolkottelevia jouluasioita.
Kun aikoinaan asuin Washington DC:ssä osui kohdalleni elämäni ensimmäinen snow day. Kaikki toimistot ja koulut olivat kiinni mutta päätin käydä katsomassa pääsisinkö kuitenkin töihin asti, uteliaisuudesta ja koska ei ollut muutakaan tekemistä. Pääsin töihin tavallisessa aikataulussa, metro kulki normaalisti, lunta ei mielestäni ollut nimeksikään. Viereisessä toimistossa oli joku ahkera työläinen mutta kun hänkin lähti heti aamusta takaisin kotiin minäkin menin tylsistymään television ääreen kotiin loppupäiväksi.
VastaaPoistaToivotaan, että teidän myrsky osoittautuu yhtä vaarattomaksi kokemukseksi!
Kiva kuulla kokemuksestasi, Kata! Hyvin samanlaiselta tuo meidän eilinen päivä tuntui, joskin jo muutaman kymmenen mailia jonnekin suuntaan olisi tilanne voinut olla toinen.
VastaaPoistaJa vaikka ulkosuomalainen vähän vinosti hymyillen voikin koko päivän rallatella "it's lovely weather for a sleigh ridea", paikallisittain kyseessä tietysti oli "extreme weather conditions" ja siihen paikalliset varautuivat esimerkillisesti. Varmasti he tietävät kokemuksesta, mihin kaikki voi pahimmillaan johtaa, jos veden tai mudan määrä tosissaan lähtee lapasesta.
Ensimmäistä kertaa havahduin ajattelemaan, että Suomessa äärimmäiset sääolosuhteet ovat ennemminkin sääntö kuin poikkeus.