Koulushoppailua

Olen kuluttanut kaksi iltaa netissä tutustuen potentiaalisiin Amerikan-koteihin ja mahdollisiin kouluihin. Luultavasti poden jonkinlaista kodinraivausväsymystä (kivutkin vaivaavat näin kostealla kelillä) ja perustelen itselleni, että tämäkin on valmistautumista. Tosin todennäköisesti loppujen lopuksi puoliso löytää jotain ihan muuta kuin olin ajatellut, perustelee löytönsä hyvin ja minun tehtäväkseni jää vain siunata sopimusasiakirjan synty.

Asuntoja tutkiessa ihan ensiksi selvisi, ettei meidän tulevassa Amerikan-kodissa ole omaa uima-allasta, nyyh. Sillä vastoin populaarikulttuurin laajalti levittämää käsitystä, poolia ei olekaan joka mörskän takapihalla. Aika harvassa on takapihaakaan. Siis niissä, jotka liikkuvat meidän hintaluokassa. Niistä aika monissa on takapihan paikalla teräsaita ja sen takana moottoritie.

Hermostuttavan paljon kohdesijainnissa on kyllä pakkohuutokaupattavia kohteita. Asuntokuplan puhkeaminen on alueella johtanut lunastukseen jos toiseenkin. Tästä johtuu myös se, että vuokra-asuntoja on tarjolla suht. vähän ja niistäkin vähistä pyydetään kireitä hintoja. Me ehkä tähtäämme ostamaan - paitsi että asiassa pitänee ensin tiedustella paikallisen rahanlainaamon näkemystä.

Koulut ovat asia erikseen, paitsi että erittäin tiukasti kytköksissä kodin valintaan. Koti sijaitsee aina julkisen koulun tai muutaman oppilaaksiottoalueella, vähän niin kuin meilläkin. (Yksityisiä kouluja alueet eivät käsittääkseni kuitenkaan sido.) Osavaltio ei kaiken kaikkiaan varsinaisesti loista Yhdysvaltojen koulutilastoissa (runsaasti maahanmuuttajia) ja pienelläkin alueella koulujen välillä näyttää olevan suuria eroja.

Niistä eroista voi lueskella netistä. Vanhemmat, oppilaat ja muut kouluun sidoksissa olevat tahot voivat jättää sivustoille omia arviointejaan koulusta. Lisäksi katsotaan akateemisia tuloksia, siis koulun oppilaiden pärjäämistä jatkuvissa standardoiduissa testeissä (vähän niin kuin valtakunnalliset kokeet Suomessa, paitsi paljon tiheämmin).

Kohdesijainnista löytyy 10/10 ratingin kouluja ja sitten niitä, joiden arvioinneissa puhutaan jengeistä ja väkivallasta. Yksiselitteinen yhteys asuinalueen kanssa menee näin: hyvät koulut ovat kalliilla asuinalueilla.

Alueella asuva suomalaiskontakti selitti asian: luokassa on 30 oppilasta. Siellä on kaikki nekin, jotka Suomessa olisivat erityisopetuksessa. Kouluavustajia ei ole. Vanhemmat osallistuvat luokkatoimintaan vapaaehtoisina, jotka siis käytännössä korvaavat kouluavustajia. Niillä alueilla, joilla vanhemmat osallistuvat aktiivisesti koulun toimintaan (mikä edellyttää, että vanhemmilla - lue: äideillä - on päivisin vapaa-aikaa eivätkä he esim. tee kahta tai kolmea työtä pärjätäkseen), oppilaat suoriutuvat testeissä hyvin ja koulu näyttää ratingeissa paremmalta.

Olen iloinen siitä, että Suomessa ei ole vielä suostuttu laajamittaisiin julkisiin kouluarviointeihin.

Ja painostan puolisoa pohtimaan, voisiko tuleva Amerikan-koti olla hiukan syrjemmässä alunperin ajatellusta sijainnista. Sillä syrjemmässä kohtuuhintaisillakin alueilla näytti olevan sentään seiskan ja kasin kouluja. Volunteering-päiviä odotellessa.