Your people will be my people..." (Ruth 1:16)
Jokin aika sitten toivoin, että ammatillisesti olisi tapahtunut jotakin uutta. Ilmassa oli uusia vireitä ja toivoin, että yksi tuulista olisi puhaltanut kohti. Ohi meni, aika kaukaakin taisi.
On pitänyt ymmärtää se, että työrintamalla on kahden tason maahanmuuttajia. Työperäiset tulijat ovat, varmaan maassa kuin maassa, asia erikseen. Useimpien miehet täällä (valitettavasti harvemmin naiset) kuuluvat siihen sakkiin. Heidän osaamisensa ja asiantuntemuksensa on tarvittua. Siihen on selvä syy, miksi heidät on tänne komennettu, houkuteltu tai huolittu.
Mukana raahatut puolisot ovat melkeinpä jotain, mitä kissa on tuonut sisälle: me emme useinkaan ole työelämässä kovin kovaa valuuttaa. Ulkomailla saatu työkokemus ei paina paljoakaan. Ulkomainen koulutus ei ehkä sitäkään. Koulutuksensa eteen uhrauksia tehneelle, itsenäiselle pohjoismaiselle naiselle tämä on aika kirpeä pala nieltäväksi.
Minulla on kyllä ihan hyvä työ nyt, en valita siitä. Mutta tänään, ihan tyhjästä, sain houkuttelevamman tarjouksen! Tämä polku avaisi sen oven, jota näköjään aika turhaan muuten kolkuttelen.
Tarjouksen hyväksyminen vaatisi kuitenkin uuden alun ja toisi koko perheelle mukanaan uuden seikkailun.
Sisäinen kulkurini taitaa aina innostua uusista aluista. Seikkailu mikä hyvänsä, olen mukana. Haasteita, jippii!
Olin aika innoissani, kun kävin keskustelua puolison kanssa. Esittelin, perustelin, järkeilin. Sain mielestäni kaikki palaset loksahtelemaan kohdilleen.
Häntä vain ei mikään argumenttini vakuuttanut. Voi!
Petyin, mutta ymmärrän. Puoliso puhuu järkeviä, vaikka niin tein mielestäni minäkin. Joskus yhteinen polku tarkoittaa selän kääntämistä suunnalle, johon olisi tahtonut kulkea.
Oijoi, ymmärrän kovin hyvin. Mutta elämä on ovia, joiden tarkoitus selviää myöhemmin. Toivottavasti kaikki menee niinkuin menee. Iloista kevättä teille!
VastaaPoistaKiitos, Kata. Kyllä kaikki menee niin kuin sen kuuluu mennä, ja hyvä niin. Joskus vain näkee selvästi itsensä siinä risteyksessä, jossa mieli palaa toisaalle kuin tie vie. Tämän tekstin kirjoittaminen oli sellainen kohta. :)
PoistaIhanaa kevättä myös teille! Ja viestitäthän, kun ajatuksenne Kalifornian-lomastanne selkeytyvät! Olen hiljaa toivonut, että jos piipahtaisitte jossakin lähitienoilla, voisin tarjota sinulle ja perheellesi kahvit. :)