Kymmenestä alueesta kuuden sanottiin sijaitsevan Kaliforniassa. Koko maan tiukimmaksi paikaksi arvioitiin meidän asuinkuntamme. Seuraavaa sijaa pitävä alue on tuo viereinen kunta.
Yhä kasvavat suuryritykset ovat luoneet ja luovat tälle alueelle työpaikkoja. Vielä muutama vuosikymmen sitten Piilaakso oli täynnä puutarhoja ja maatiloja, joiden keskellä asuttiin omakotitaloissa. Tänä päivänä kaikki maa alkaa olla lähialueilta käytössä ja viinitarhat rakennettu täyteen.
Asutus on maanjäristysalueella kuitenkin edelleen matalaa. Asuntoja onkin yksinkertaisesti liian vähän, ennen kuin tänne rakennetaan reippaasti korkeutta.
Siivoojamme kertoi vastikään, että heidän vuokraisäntänsä on ilmoittanut vuokrankorotuksesta. Tämä on tavanomaista: sopimukset tehdään usein vuodeksi ja sopimuskauden päättyessä vuokra voi nousta 15-20 %.
Joskus sopimus puretaan ihan vain siksi, että asunnon voi vuokrata vielä kovemmalla hinnalla uudelle vuokralaiselle. Monet lapset vaihtavat koulua ja kavereita kerran vuodessa, kun perheet vaeltavat vuokrasopimuksesta ja asunnosta toiseen.
Siivoojalla vuokra oli kohoamassa noin kolmanneksella, yli kolmeen tuhanteen dollariin kuussa. Hän arvioi, että se on aika paljon pienkerrostaloasunnosta, jossa lämmitys on niin ja näin, hometta kasvaa siellä täällä ja nurkissa majailee rottia. Sellainen hintataso täällä nyt kuitenkin on.
Rottia isompi ongelma siivoojalle onkin se, ettei hänellä omien sanojensa mukaan ole mistä maksaa sellaista vuokraa. Samassa veneessä riittää väkeä. Monet pieni- ja keskituloiset ja nekin, jotka missä tahansa muualla olisivat jopa hyvätuloisia, päättävät lopulta muuttaa kauemmas tai toisiin osavaltioihin.
Ne, jotka ovat vuosikymmeniä sitten ostaneet täältä asuntonsa järkevään hintaan, ovat toki hyvässä asemassa. He voivat nyt myydä talonsa ja kääriä kirjaimellisesti miljoonavoitot.
Esimerkiksi tyttöjen koulun vieressä on myynnissä tavallinen, tosin isohko talo, jossa on uusitut pinnat ja viisi makuuhuonetta. Hintapyyntö myynti-ilmoituksessa on 1,4 miljoonaa. Se on suorastaan halpa; tien toiselta puolelta myytiin keväällä pienempi talo samaan hintaan. Ja sen ilmoituksessa kerrottiin suoraan, että talon perusta on mätä ja kaikki täytyy rakentaa alusta alkaen uudestaan.
Usein pelataan myyjän peliä. Näennäisen edullinen hinta houkuttelee useita katsojia, mikä poikii paljon tarjouksia. Kun ostajat huutavat kilpaa, lopullinen kauppahinta noussee tuossa koulun viereisessä talossakin helposti yli kahden miljoonan.
Tinkiminen ei täällä tule kyseeseen: ilmoituksen hinta on vasta ensimmäinen ehdotus. Silti useimmat asunnot riivitään välittäjien käsistä ja myyntiaika on usein vain muutamia päiviä.
Hintojen lisäksi myös asenteet ovat kovat. Mainitun paikallislehden säännöllisesti uutisoidessa asumisen tukaluudesta voi kommenttikentästä lukea esimerkiksi, että ellei jollakulla ole varaa alueella asumiseen, tämä voi kaikessa rauhassa muuttaa Nebraskaan.
Mutta kun ne työt olisivat kuitenkin täällä?
Paineessa ihmisestä tapaa tulla neuvokas. Alueella on tällä hetkellä varsin tavanomaista tehdä esimerkiksi kahden tunnin työmatkaa - suuntaansa. Joidenkin perhe asuu toisessa osavaltiossa ja ansaitsija yksinään elää viikot alueella, jossakin kimppakämpässä.
Perheet jakavat taloja, vuokraavat pelkkää huonetta tai asuvat muutoin hyvin ahtaasti. Asutaan autotalleissa ja autoissa, teltoissa ja pressujen alla moottoriteiden varsilla.
Kuusivuotias tuo koulusta kotiin tehtävän, jossa pohtii, mitä tekisi, jos olisi presidentti. "Help homeless pepel", siinä lukee. Kuusivuotias näkee heitä jatkuvasti. He tutkivat toisten roskiksia, seisovat moottoriteiden risteyksissä ja nukkuvat valoisaan aikaan bussipysäkillä tai jalkakäytävällä. (Nukkuminen lienee päivällä turvallisempaa ja lämpimämpää kuin yöllä.)
Asumisen asiat ovat taas meilläkin mielessä, kun oman vuokrasopimuksemme määräpäivä lähestyy. Usein mietin, onko tälle alueelle edes mahdollista asettua. Kymmenen, kahdenkymmenen vuoden päästä alue saattaa näyttää suurkaupungilta pilvenpiirtäjineen ja silloin kaikki on toisin. Paitsi kodittomuus, se tuskin katoaa.
Sitä ennen - olemmeko mekin niitä, joiden olisi parempi suunnata jonnekin muualle: Oregoniin, Texasiin, vaikka huitsin Nevadaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti