Pesänrakennusta ja ruokaseikkailua lämpimässä

Launtaina tuli kaksi viikkoa täyteen uudessa asunnossa ja olen alkanut kotiutumaan uuteen ympäristöön. Elämänmuutoksen totaalisuus alkaa vähitellen iskemään. Suurista muutoksista puhuttaessa avioeroa verrataan usein totaalisuudessaan kuolemaan, mutta mihin kohtaan asteikkoa muutto uuteen maahan ilman muuta perhettä kuuluu...

Maahan tullessa oli onni viettää ensimmäinen kuukausi uusien tuttavien luona eikä tarvinnut huolehtia perusasioista. Jääkaapissa oli ruokaa ja liinavaatekaapissa puhtaita pyyhkeitä. Vaikka osallistuin ruokakuluihin ja jälkien siivoamiseen, useimpina päivinä muut ihmiset huolehtivat ruuanvalmistuksesta. Ympärillä oli myös aluksi vieraita, mutta nopeasti tuttuja ihmisiä, joiden kanssa jakaa arkea. Muutto uuteen asuntoon olikin isompi asia kuin olin aluksi ajatellut. Huolimatta siitä, että viisaampi puoliskoni oli asiasta etukäteen varoittanut. Yksin olemisen lisäksi myös perusasiat kuten ruuanvalmistus jäivät yksin minun vastuulleni.

Uusien tuttujen arveluista huolimatta en kuitenkaan turvautunut helppoon ratkaisuun ja vaihtanut ruokavaliotani kasvispainotteisesta hampurilaispainotteiseksi. Asiaa helpotti Costcosta ostetut puolivalmiit kasvisruuat, joiden avulla pärjäsin hyvin ensimmäisen viikon alun. Viikon loppupuolella oli kuitenkin aika tehdä ruokaa ihan raaka-aineista. 

Päätin aloittaa ruuanvalmistuksen helposti ja tehdä tuttavaperheen luona tutuksi tulleita paahdettuja juureksia ja kyytipojaksi keitettyjä papuja. Yksinkertainen ruoka muuttuikin pienimuotoiseksi seikkailuksi, jonka aikana opin kaksi tärkeää asiaa: 

1. Ruuanvalmistukseen tarvittavia välineitä ei enää löydykään automaattisesti kaapista tai laatikosta.
2. Ruuanvalmistus yhdelle henkilölle vaatii lähes saman verran aikaa ja vaivaa kuin koko perheelle.

Olin kaukaa viisaana ostanut etukäteen kaiken tarvitsemani paistinpannusta terävään veitseen. Otettuani juurekset valmiiksi pöydällä huomasin kuorintaveitsen jääneen kauppaan (opetus nro 1). Tämä siitä huolimatta, että kuorintaveitsen olisi hyvin voinut ostaa lähes kaikista kaupoista, joissa olin edellisellä viikolla vieraillut. Ensimmäinen ateria muuttuikin sitten lennossa juures-kasviskeitoksi ja yhden keittoon tarvtisemani juureksen kuorin terävällä veitsellä.

Kasviskeitto ennen ja jälkeen soseutuksen sekä valmis lopputulos avokaadon ja kananmunan kera.

Seuraavana päivänä kävin kotimatkalla ostamassa kuorintaveitsen ennen uutta yritystä. Kotiin saavuttuani tarkistin, että kaikki tarvittavat välineet oli saatavilla ennen aloitusta.  Huomasin pian, ettei tässä maassa uunien mukana tule ainuttakaan uunipeltiä (edelleen opetus nro 1). Pikainen käynti viereisessä Safewayssa korjasi ongelman ja toivoin, etteivät juurekset pahastu pellin päälle kirjoitetusta ”Cookie Sheet” –tekstistä.

Palattuani kaupasta jatkoin ruuan valmistuksen aloittamista. Onneksi lisäkkeeksi suunnittelemani pavut olivat tuoreita, joten niitä ei tarvinnut liottaa. Niitä täytyi kuitenkin keittää noin 1,5 tuntia miedolla lämmöllä niukassa vedessä. Aika ei juurikaan ole riippuvainen keitettävien papujen määrästä (opetus nro 2). Tehtävää olisi helpottanut hiukan pienempi kattia, mutta sellaista ei tietenkään ollut saatavilla (opetus nro 1, kolmas kerta…).

Papujen kiehuessa kuorin ja pilkoin kasvikset ja laitoin ne kulhoon paahtamista odottamaan. Tähänkin kului yllättävän paljon aikaa vaikka tein ruokaa vain yhdelle henkilölle (edelleen opetus nro 2). Jätin pavut kiehumaan ja menin siksi aikaa katsomaan hiukan telkkaria. Jouduin lisäämään vettä ainoastaan kolme kertaa eivätkä pavut juurikaan ehtineet paahtua veden kiehuessa yllättäen pois.

Papujen ollessa loppusuoralla laitoin juurekset paahtumaan uuniin. Juuresten valmistumiseen meni yllättävän kauan eikä tässäkään tapauksessa aika tuntunut olevan riippuvainen juuresten määrästä. Kaiken kaikkiaan ruuan valmistukseen meni aikaa 2,5 tuntia, mikä on aika pitkä aika yhden henkilön ruuan valmistukseen (opetus nro 2, kolmas kerta…). Ensi kerralla taidan tehdä useamman päivän ruuan yhdellä kertaa.

Uusia asioita, uusia kokemuksia, mutta myös paljon tuttua arkea hiukan erilaisessa paketissa. Muutaman viikon odotuksen jälkeen tämä itse aiheutettu kriisi onkin jo takanapäin ja pääsemme opiskelemaan uutta arkea koko perheen voimin. Sitä odotellessa muutamia tunnelmakuvia uudesta asuinympäristöstä.

Läheinen koulu.

Läheinen puisto.

Läheinen puisto toisesta kuvakulmasta.